PIHLAJISTON ALA-ASTEEN OPETUSSUUNNITELMA

TIIVISTELMÄ

Koulun toiminta-ajatus

”Yhdessä eteenpäin erilaiset oppijat huomioiden.”

Koulun kasvatus ja oppimistavoitteet

Koulumme tavoitteena on opettaa elämässä tarvittavia perustietoja ja -taitoja. Näitä ovat lukeminen ja tiedonhankinta, tekstin ymmärtäminen, olennaisen erottaminen epäolennaisesta, kuuntelu, kirjallinen ilmaisu, peruslaskutavat ja matemaattisen ajattelun alkeet. Pyrimme opettamaan oppilasta omatoimisuuteen, itsenäistä ajattelua ja kriittisyyttä sekä opitun luovaa soveltamista käytäntöön.

Perustaitoja ovat myös vuorovaikutustaidot, kohteliaat käytöstavat ja terveet elämäntavat, joita pohdimme ja harjoittelemme päivittäin. Kannustamme hyvään käytökseen. Toimimme kodin kasvatusvastuuta tukien.

Tavoitteenamme on opettaa ymmärtämään muita kansoja ja kulttuureita. Haluamme antaa elämyksellistä taidekasvatusta ja mahdollisuudet itsensä ilmaisemiseen. Pyrimme tukemaan oppilaiden kasvua hyvän itsetunnon omaaviksi, tasapainoisiksi, vastuullisiksi sekä ympäristöään kunnioittaviksi ja siitä huolehtiviksi yhteiskunnan jäseniksi.

Koulussamme kieliohjelma toteutetaan seuraavan kaavion mukaan

A-kieli kolmannen vuosiluokan alusta on englannin tai ruotsin kieli.

Vapaaehtoinen A-kieli neljännen vuosiluokan alusta on ruotsin kieltä lukeville englannin kieli ja englannin kieltä lukeville saksan kieli.

Tunnit vuosiluokittain:

	3 lk	4 lk	5 lk	6 lk
A-kieli (en tai ru)	2	2	2	2
Vapaaehtoinen A-kieli (en tai sa)	-	2	2	2

Pihlajiston ala-asteella vapaaehtoisen saksan kielen opetusryhmä voidaan käynnistää, mikäli siihen on ilmoittautunut vähintään 10 oppilasta ja edellyttäen, että ko. kielten opetusryhmät ovat käynnistyneet myös Pihlajamäen ala-asteella. Kielten opetusryhmien muodostaminen neuvotellaan vuosittain Pihlajamäen ala-asteen ja Helsingin Uuden Yhteiskoulun kanssa. Ala-asteiden koulut huolehtivat, että kielten ryhmäkoko on niin suuri, että kielen opiskelua voi jatkaa yläasteelle siirryttäessä.

Opetusjärjestelyt

Koulussamme toimii maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistava luokka sekä koululykättyjen lasten starttiluokka. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat suomi toisena kielenä–opetusta siirryttyään valmistavalta luokalta yleisopetuksen luokkaan.

Koulussamme toimii neljä erityisopetusryhmää. Monimuoto-erityisluokat ER 1-2, ER 3-4, ER 5-6 sekä nivelluokka. Erityisluokkien oppilaat opiskelevat henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien mukaan.

Laaja-alainen erityisopettaja antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta, jonka koulunkäynti tarvitsee erityistä tukea, saavuttamaan koulun yleisen opetussuunnitelman tai yksilöllisen opinto-ohjelman mukaiset tavoitteet. Erityisopetuksesta tiedotetaan huoltajille.

Pihlajiston ala-asteen koulussa tehdään yhteistyötä ensisijaisesti lähikoulujen, Pihlajamäen ala-asteen koulun ja Helsingin Uuden Yhteiskoulun, kanssa. Lisäksi tehdään yhteistyötä muiden koulujen kanssa tarpeen mukaan. Sekä erityistä tukea tarvitsevan että maahanmuuttajataustaisen oppilaan asioita hoidetaan yhteistyössä alueellisen erityisopettajan kanssa (AERO). Pihlajamäen ja Pihlajiston ala-asteet ovat yhtenäistäneet oppiaineiden sisältöjä ja tavoitteita erityisesti taito- ja taideaineissa sekä elämänkatsomustiedossa huomioiden Helsingin Uuden Yhteiskoulun opetussuunnitelman oppisisällöt ja tavoitteet. Opetussuunnitelmien aihekokonaisuudet on laadittu yhtenäisiksi luokka-asteille 1-9 ( löytyvät opetussuunnitelman liitteestä 4).

Yhteistyö ja perusopetuksen toteutuminen alueella

Yhteistyötä tehdään nivelvaiheessa oppilaan eheän ja yhtenäisen oppimispolun rakentumiseksi. Vapaaehtoisen A-kielen valintaillassa 3. luokalla Helsingin Uuden Yhteiskoulun (HUYK) opettaja vierailee kertomassa kieltenopiskelun kulusta peruskoulun yläluokilla. Peruskoulun nivelvaiheessa HUYK:n opinto-ohjaaja vierailee 6. luokilla syksyllä ja 6. luokat vierailevat lähikoulussa loppusyksystä. Syyskuun aikana huoltajille pidettävässä vanhempainillassa HUYK:n opettaja tulee kertomaan lähikouluvaihtoehdosta. Keväällä, huhtikuun alussa, koulu kutsutaan HUYK:n nivelpalaveriin, johon osallistuvat vastaanottavan koulun oppilashuolto ja lähettävän koulun luokanopettaja ja erityisopettaja. HUYK:n valituille 7. vuosiluokan oppilaille järjestetään tutustumisilta huhtikuun lopussa tulevassa koulussaan. Painotettua opetusta antavat koulut tai muut koulut tulevat halutessaan esittelemään koulujensa toimintaa lukuvuoden aikana.

Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsesta. Koulu tukee käytettävissä olevin keinoin huoltajia vastaamaan osaltaan lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja opetuksesta myös koulutyössä.

Kerran vuodessa pidettävän vanhempainillan lisäksi, opettaja järjestää vanhempainkokouksia tai –vartteja tarpeen mukaan.

Vanhempainyhdistys tukee koulun kasvatus- ja opetustyötä, järjestämällä tapahtumia ja vanhempainiltoja.

Lisäksi koulu tukee luokkatoimikuntien muodostamista ja toimintaa.

Oppilaiden osallisuus

Koulussamme toimii oppilaskunta, jonka hallitukseen kuuluu kaksi oppilasta jokaisesta luokasta toiselta vuosiluokalta alkaen. Luokka ehdottaa keskuudestaan kahta jäsentä oppilaskuntaan. Ehdokkaista luokka ja opettaja päättävät yhdessä omat edustajansa oppilaskunnan hallitukseen. Oppilaskunnan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Oppilaskunnan hallitus toimii rehtorin tai tehtävään nimetyn opettajan ohjauksessa. Oppilaskunnan hallitus kokoontuu vähintään kerran lukukaudessa. Oppilaskunnan hallituksen toiminnan tavoitteena on koulun fyysisen ja psyykkisen toimintaympäristön kehittäminen. Oppilaskunta voi osallistua opettajakunnan ja koulussa toimivan vanhempainyhdistyksen rinnalla suunnitteluun koulun toiminnan kehittämiseksi.

Koulumme oppilaat osallistuvat myös kouluruokailuun liittyvien asioiden käsittelyyn. Luokat valitsevat keskuudestaan lukuvuosittain kaksi oppilasta ruokaraatiin. Siihen kuuluu myös emäntä ja opettajien edustaja. Raati pohtii kouluruokailun viihtyisyyteen ja toimivuuteen liittyviä kysymyksiä.

Oppilashuolto

Oppilashuoltoryhmään kuuluu koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, laaja-alainen erityisopettaja, rehtori ja vuosittain vaihtuva opettajajäsen. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran viikossa sekä lisäksi tarvittaessa opettajan, oppilaan tai huoltajan aloitteesta. Ryhmä laatii vuosittain toimintasuunnitelman, jossa varataan aika jokaiselle opettajalle oman luokkansa ja oppilaidensa asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. Tällöin selvitetään mahdolliset oppilashuollolliset tarpeet ja tehdään tarvittaessa luokanopettajan kanssa toimintasuunnitelma oppilaan poissaolojen, oppimisen tai sosiaalisten korjaamiseksi ja ehkäisemiseksi.

Ryhmä suorittaa opettajan esitysten mukaisesti koulunkäyntiavustajaresurssin jaon ja koordinoinnin sekä järjestää opettajien ja huoltajien esityksestä oppilaiden kokeilujaksot, integroinnit ja mahdolliset luokkasiirrot. Oppilashuoltoryhmä tekee yhteistyötä päiväkotien kanssa muodostettaessa ensimmäisiä luokkia sekä ennakoi tuen tarpeen kuudennelta luokalta yläasteelle siirryttäessä.

Luokanopettaja on velvollinen ilmoittamaan oppilaan luvattomista poissaoloista oppilashuoltoryhmälle. Luvattomat poissaolot käsitellään oppilashuoltoryhmässä ja sovitaan tarpeellisista toimenpiteistä.

Oppilashuoltotyöryhmä päivittää vuosittain toimenpiteet kiusaamisen ehkäisemiseksi, päihdesuunnitelman sekä kriisisuunnitelman. Oppilashuoltoryhmä laatii vuosittain toimintasuunnitelman ja tarkastelee sen toteutumista lukuvuoden lopussa.

Kerhotarjonta

Koulu päättää vuosittain syksyn suunnittelupäivässä kerhojen järjestämisestä. Kerhot järjestetään kunkin vuoden taloudellisten resurssien mukaan. Olemassa olevien resurssien pohjalta opettajat päättävät yhdessä, millaisia kerhoja kunakin lukuvuonna järjestetään

Kerhotarjontaa pyritään järjestämään jokaiselle vuosiluokalle. Koulukerhoja järjestetään mahdollisuuksien mukaan ryhmille, joille ei ole tarjolla vastaavaa toimintaa alueella. Koulu varaa mahdollisuuden alueella toimiville yhteisöille ja seuroille järjestää kerhotoimintaa koulun tiloissa ja tekee yhteistyötä monipuolisen kerhotoiminnan toteuttamiseksi alueella.

Koulumme ei järjestä aamu- ja iltapäivätoimintaa. Kyseistä toimintaa tarvitsevat oppilaat käyvät koulun läheisyydessä sijaitsevassa leikkipuistossa.

Oppilaan arviointi

Koulussamme oppilas ja huoltaja saavat arviointipalautetta syys- ja kevätlukukauden lopussa. Lisäksi arviointipalautetta annetaan tarpeen vaatiessa lukuvuoden aikana.

Väliarviointi tehdään kirjallisena kerran lukuvuodessa, marras – joulukuun aikana. Väliarviointi tehdään kirjallisena. Väliarviointi koostuu oppilaan itsearvioinnista ja opettajan antamasta arvioinnista. Oppilas arvioi omaa edistymistään ja tavoitteiden saavuttamista opinnoissaan sekä työskentelytaitojaan. Opettaja käyttää oppilaan arvioinnissa samaa kaavaketta. Opettajan antama arvio voidaan tehdä arviointikeskustelussa siten, että läsnä ovat oppilas, huoltaja sekä opettaja. Opettaja ilmoittaa arviointikeskustelun ajankohdan huoltajalle. Opettaja voi myös tehdä väliarvioinnin itsenäisesti ilman huoltajan kanssa pidettyä arviointikeskustelua.

Lukuvuositodistus annetaan keväällä lukuvuoden päättyessä kaikille luokka-asteille kirjallisena. 1. – 2. vuosiluokilla käytetään sanallista arviointia ja 3. – 6. vuosiluokilla numeroarvostelua. (Todistuskaavakkeet liitteenä)

Starttiluokalla oppilas saa lukuvuoden päätteeksi osallistumistodistuksen.

Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja vastuuntuntoiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu oppilaan kykyyn ja haluun ymmärtää, arvostaa ja tukea toisia ihmisiä sekä vaalia ympäristöä. Työn arvostamiseen sisältyy sekä oman että toisen tekemän työn kunnioittaminen. Sääntöjen noudattamisessa huomioidaan, miten oppilas omaksuu ja noudattaa koulun järjestyssääntöjä ja yhteiskunnan normeja. Käyttäytymisen kriteerit on laadittu yhdessä Pihlajamäen ala-asteen sekä Helsingin Uuden Yhteiskoulun kanssa.

Käyttäytymistä arvioidaan välitodistuksessa sanallisesti. Lukuvuositodistuksessa vuosiluokilla 1-2 käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti ja vuosiluokilla 3-6 numeerisesti.

Käyttäytymisen numeroarvostelu

ARVOSTELU	LUONNEHDINTA
10 erinomainen	Oppilas on kohtelias, rehellinen ja luotettava, on sopiva ottamaan vastaan luottamustehtäviä, kunnioittaa perusoikeuksia ja mielipiteitä, arvostaa omaa ja toisten tekemää työtä, edistää työrauhan syntymistä, on neuvotteluhaluinen ja joustava, on auttamishaluinen, tuntee vastuunsa yhteisestä omaisuudesta, on kykenevä ja halukas noudattamaan ja arvostamaan koulun sääntöjä ja muita annettuja ohjeita, on täsmällinen.
9 kiitettävä	Oppilas on kohtelias, rehellinen ja luotettava, kunnioittaa perusoikeuksia ja mielipiteitä, arvostaa omaa ja toisten tekemää työtä, on avulias, antaa työrauhan, on yhteistyöhaluinen, on neuvottelunhaluinen, tuntee vastuunsa yhteisestä omaisuudesta, on yleensä kykenevä ja halukas noudattamaan ja arvostamaan koulun sääntöjä ja muita annettuja ohjeita, on täsmällinen.
8 hyvä	Oppilas on rehellinen ja luotettava, käyttää asiallista kieltä, häiritsee joskus työrauhaa, on useimmiten neuvottelunhaluinen, tiedostaa koulun säännöt ja muut annetut ohjeet, mutta ei ole aina halukas noudattamaan niitä, on melko täsmällinen.
7 tyydyttävä	Oppilas on pääsääntöisesti rehellinen ja luotettava sekä käyttää yleensä asiallista kieltä. Hän häiritsee työrauhaa, rikkoo koulun järjestyssääntöjä, myöhästelee, ei arvosta perusoikeuksia ja mielipiteitä, on varomaton turvallisuusnäkökohtien noudattamisessa. Oppilaalla on luvattomia poissaoloja.
6 kohtalainen	Oppilas häiritsee opetusta ja työrauhaa, käyttäytyy väkivaltaisesti, on epäystävällinen, on röyhkeä, ei ole yhteistyöhaluinen, suhtautuu kielteisesti erilaisuuteen, ei ota muiden mielipiteitä huomioon, on epäoikeudenmukainen, ei pysty neuvottelemaan, käyttää luvatta toisten omaisuutta, rikkoo omaisuutta, ei noudata järjestyssääntöjä eikä turvallisuusnäkökohtia, myöhästyy säännöllisesti, on luvatta poissa toistuvasti.
5 välttävä	Oppilas valehtelee, lunttaa tai väärentää, on usein luvatta poissa, on erittäin kielteinen ja röyhkeä, käyttäytyy väkivaltaisesti, on neuvottelukyvytön, vaarantaa muiden turvallisuutta, käyttää luvatta toisten omaisuutta.
Käytösnumero määräytyy sen mukaisesti, mikä luonnehdinta parhaiten kuvaa oppilaan käyttäytymistä. Kaikkien lueteltujen kohtien ei tarvitse oppilaan kohdalla toteutua.

Hyvän osaamisen kuvausta koulussamme käytetään jokaisen oppiaineen osion päätteeksi ja luokka-asteiden nivelkohtiin. Suomi toisena kielenä ja maahanmuuttajaoppilaan oma äidinkieli muodostavat poikkeuksen tästä. Hyvän osaamisen kuvaus kohdistuu oppiaineiden tietoihin ja taitoihin.

Kansallinen taso huomioidaan luokka-asteiden nivelkohdissa. Oppilaan edistymisestä annetaan ajoissa tarvittavaa tietoa huoltajille. Kun oppilas on saavuttanut tarvittavat tiedot ja taidot toisen vuosiluokan päättyessä, hänelle annetaan sanallinen arviointi siitä miten oppilas on saavuttanut tavoitteet äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä matematiikassa.

Edistymisen sanallisessa arvioinnissa huomioidaan oppilaan lähtötilanne. Kaikkia koulumme arviointitapoja voidaan käyttää hyväksi hyvän osaamisen kuvauksessa.